Luukku 8: Nappaat lumihiutaleen kielellesi
Nappaat lumihiutaleen kielellesi
Sekös minua kovasti naurattaa
Valkoiset, pumpuliset, kuin untuvaa
Pehmeän pistävää
Pakkanen kihelmöi sormiani
Lainaat minulle lapasiasi
ja hymyilet
Minä lämpenen saman tien
ja sillä lämmöllä on hyvin vähän tekemistä
lapasten kanssa
Oma kaupunkini!
Nyt se uinuu talviuntaan
Huurre on sen hiljentänyt
Hanki hiiskumatta
Lumipeite lupailee:
Ensi vuonna täältä alta paljastuu
Soma kaupunkisi
Ja kevät, oi, se kevät
joka on vielä edeltäjäänsäkin kauniimpi!
Maiju Piipponen
