Luukku 21: Aurinko on kuollut
(päättäjien itsevarmuus
ihmisrodun tulevaisuus)
käy taajuus: hitaammin,
ajoituksen mestari.
Emme saaneet rauhaa,
vain uuden valtiaan,
NSA:n ja Supon
hämähäkinverkon.
Muurin rajalle Meksikon.
”Halleluja!”-huutoihin
runoihin, lauluihin
päätit tiesi, ja tiesi
jatkuu vain, sen tiesivät
jotka uskoivat enkeleihin.
Soittakaa siis kelloja
muuta ei enää ole
tuleva on roudan
kuoleman ja mudan
ei, rauhaa emme.
Kun tästä virkoamme
haudallesi saattelemme
totuutta sanasta etsimme
tuleva ei enää odota
rauhaa ei enää mainita.
Rauhaa emme saaneet,
rauhaa emme voittaneet!
Rakkaat veljet ja siskot
on yksi tie; eteenpäin
vastarintaan heiveröiseen!
Entä varjeluksemme nyt
kuun valo vai pimeys, kysyt
mekö lainasimme loiston
vallalle, tottako se on?
Huudan: näin näin, näin on!
Soittakaa siis kelloja
sillä vääryys on yhä
tuleva on roudan
kuoleman ja mudan
ei, rauhaa emme –
Eläköön aurinko!
(halkeamien kautta
valo pääsee sisään)
Pimeydestä huudamme
soihdunkantajaamme.