Luukku 20: Paksu lumi, äänetön kaupunki
Paksu lumi
äänetön kaupunki
tanssii alkavan aamun valossa
nuoren miehen askeleet
vievät lumienkeleiden hautausmaalle
valkoinen kenttä hohtaa kylmyyttä
pienet kuopat tyhjyyttä
kulman penkillä
kaksi joulupukkia jakavat ryypyn
yksinkertainen onni lämmittää
nuoren miehen askeleet
johtavat kotiin
raskas yksinäisyys saa käpertymään
nurkan suloiseen syleilyyn
syvä uni suojaa mustilta siiviltä
herätys äkäisen äkillinen
johdattaa hymyyn
eteisessä rakkaan sanat
Oscar Dikert