Harmaata loskaa, milloin ois
Hanget korkeat nietokset?
In my dreams equals ei koskaan
Harmaita karuja katuja, kasvoilta
katseet kaukaisuuteen, uuteen vuoteen
Sama synkkyys sunkin silmissäs; sitäkin suurempi.

Kulutusjuhlaa, kuusi ja kuusessa
kuusi kuusi kuusi kynttilää
Ei mirhaa näillä main, sekin materiaa
Emme lahjo Jeesus-lasta
Vaan ehtoollisella nautimme viimistä ateriaa – turhaa paskaa.

Joulu on lasten juhlaa, sanotaan.
Vähempikin riittäis.
Mutta millasta turhuuden maailmaa sillä mainotaan?
Ehkä aito lämpö harmaudenki niittäis.